Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Kevättä ilmassa

Tänään on ollut lämmin sunnuntai. Tuuli on ollut kova, mutta silti on ollut 20 astetta lämmintä.

Käytiin syömässä tänään ja muuten on otettu rennosti.

Siivoilin vähän ja järjestelin kaappeja. Joskus sitäkin on tehtävä.

Meillä on ajatuksissa hankkia tiskikone. Tiskaaminen on kertakaikkisen hirvittävää puuhaa ja meistä ei kumpikaan halua käyttää iltaisin aikaa siihen hommaan.

Joten lähipäivinä varmaankin käymme ostamassa tiskikoneen.

Ihanaa nähdä miten pihallakin alkaa kevään keltaiset kukkaset kukkia.

Kevät täällä on ihanaa aikaa.

Niin ja mulla on uusi harrastus! Olen alkanut värittämään. Suomessa on jonkin aikaa puhuttu siitä miten värittäminen aikuisillakin toimii rentouttavana puuhana. Joten Suomen vierailulla hankin aikuisten värityskirjan ja kyniä.

Vitsi miten hauskaa puuhaa. Kantsii kokeilla!


lauantai 30. tammikuuta 2016

Keväinen patikkaretki

Meillä oli viime yönä melkoinen ukkosmyräkkä. Se kesti tuntikausia.

Ukkosrintama pyöri ja pyöri yläpuolellamme ja piti meitä hereillä aamu kahteen saakka. Tai miekkonenhan nukkui kuin tukki välittämättä maailmanlopun paukkeesta. Minä ja koira valvoimme.

Vettäkin tuli aivan älyttömästi. Uima-allas on piripintaan saakka täynnä.

Tänään aamu kuitenkin valkeni kirkkaana ja lähdimme koiran kanssa vähän patikoimaan.

Vedimme mukavan reitin Malagan takana olevilla kukkuloilla.

Mantelipuut on alkanut kukkimaan. Ovat niin nättejä.

Koira oli intoa pullollaan. Taitaa olla kevättä rinnassa.

Ikävä juttu on se, että havupuut oli pullollaan taas seittipesiä ja ne pullisteli toukista.

Nämä toukat on niitä pirullisia vaarallisia toukkia, jotka syövyttävät jos niihin koskee.

Pelkään niitä ihan koiran takia. Etteivät ne toukan pirulaiset vaan pääse liian lähelle ja syövytä esimerkiksi kuonoa.

Ilma oli ihanan keväinen. Eihän tässä ole enää kuin kolme kuukautta kesään taas.

Töissä on ollut mielipuolinen kiire, joten tälläiset patikat luonnonhelmassa tekee niin hyvää.


maanantai 25. tammikuuta 2016

Kylmästä lämpimään

Neljän päivän Suomen visiitti alkaa olla ohi. Ollaan Helsinki-Vantaalla odottelemassa lentomme lähtöä.

Huomenna aamulla sitä pitäisi olla jo reippaana töissä.

Suomessa saimme kokea ensijärkytyksenä -29 asteen pakkasen, joka lieveni sitten jo nollaan asteeseen.
Oli lumisadetta, aurinkoa ja pilvistä.

Kerettiin nähdä perhettä ja ystäviä. Reissu onnistui hyvin.

Nyt tosiaan paluu takaisin kotiin Espanjaan.

Olin unohtanut miten lämpimiä Suomalaiset kodit ovat. Niissä voi olla paljain jaloin talvella.

Ja olin unohtanut myös miten paljon ihoni kuivuu pakkasella. Ja miten paljon nenä ja kurkku kuivuu kerrostalojen keskuslämmityksen takia.

Sain maistaa suomalaisia mustikoita ja ihanaa madekeittoa.

Ystävien kanssa juttu sujui kuten ennenkin.

Voi hyvin mielin palata!

Bye Bye Finland!

perjantai 22. tammikuuta 2016

Suomessa ollaan!

Miltä tuntuu olla Suomessa taas, kun edellisestä pikavisiitistä on vuosi aikaa?

Kylmältä. Kylmältä tuntuu.

Hengitys salpautui, kun astuttiin ulos lentokentältä. -20 astetta ei vaan ole ihmiselle sopiva. Ei millään.

Kun astuin ulos alkoi kaikki lihakset mennä kasaan ja kramppiin. Ei ole helppoa olla rento ja avoin kun jo ilmasto saa suomalaisen käpertymään kasaan.

Mutta hienoa on suomalaiset lämpimät asunnot ja nopea internetti!

Meillä on neljäksi päiväksi tiukka aikataulu. Joten etelä-Suomi tulee käytyä läpi suihkien.

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Kylmä viikonloppu

Onpa meillä ollut viileä viikonloppu.

Niin viileää ettei ole tehnyt mieli edes ulos mennä.

Eilen tulikin siivoiltua kotona ja kaivelin samalla pipoja ja muita talvivermeitä kätköistä esiin Suomea varten.

Tänään on ollut vain 14 astetta ja olen palellut koko päivän.

Käytiin leffassa katsomassa Quentin Tarantinon uusin. Ei ollut mielestäni niin hyvä kuin viimeisimmät ovat olleet. Ja oli ihan liian pitkä leffa.

Leffan jälkeen mentiin syömään. Otin grillattua Doradaa. Oli tosi hyvää. Kuten aina. Simppeliä herkkua.

Tosiaan ensi viikolla olisi töitä kolme päivää ja sitten torstaina lennetään Suomeen neljäksi päiväksi.

Kauhistuttaa ajatus siitä pakkasesta. En tiedä miten niissä oloissa voi ihminen selvitä, kun kerran jo 14 plus astetta tuntuu jäätävältä.

Jännittää.

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Rannikon luurankotalot

Okei. Luurankotalo kuulostaa aika kummitusmaiselta.

Kyse on siis näistä keskeneräisistä kerrostalon rangoista joita täällä näkee siellä täällä.

Muutaman vuoden takainen hullu rakennusbuumi sai aikaan sen, että taloja syntyi kuin sieniä sateella ja osa jäi kesken, sillä tuli lamakaaos ja rahat loppui kesken.

Täällä on vuorenrinteillä ja motareiden varressa talojen luurankoja. Rankoja, joilta puuttuu seinät tai sisukset.

Eilen kiipeiltiin hirveän jyrkkä nousu ylös ja löydettiin yksi luurankotalo.

Mentiin alakerrokseen sisään ja siellä oli nuoriso käynyt maalailemassa seiniä.

Tänään käytiin uudemman kerran koiran kanssa lenkillä sillä suunnalla ja huomattiin toinenkin rankatalo.

Niitä on aika paljon. Kukaan ei niihin enää koske.

Ne vaan odottaa ja odottaa ja rapistuu vaikka ei ne edes ikinä valmistuneet.

Onkohan ne siinä siihen asti, että ne romahtaa jonain päivänä?

Värikkäistä seinämaalauksista inspiroituneena kiipesin seinälle yhden käden varaan. Ihan vaan huvikseni.

lauantai 9. tammikuuta 2016

Shoppailua ja lounasta

Suunnattiin aamulla Marbellan suuntaan shoppailemaan La Cañada ostariin.

Täällä on alennusmyynnit meneillään ja lähdettiin kattelemaan tarjontaa.

Sekä miekkonen, että minä löysimme molemmat pari paitaa.

Väkeä oli liikkeellä ihan älyttömästi.

Aamu alkoi sateisena, mutta ostarista lähtiessämme alkoi taivas olemaan taas kirkkaan sininen ja aurinko paistaa.

Suunnattiin syömään lounasta Benalmadenan venerantaan.

Syötiin niin, että mahan seutu muuttui palloksi. Minä otin oman lempparini paellan ja miekkonen veti Entercotia lisukkeineen. Vitsi että oli taas niin hyvää.

Lauantait on parhaita!



keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Patikoimassa Ojenissa

Mentiin aamupäivästä patikoimaan Ojenin vuorille.

Ojen on kylä Marbellan lähettyvillä. Se sijaitsee rannikolta ylöspäin vuorilla.

Kylän ulkopuolelta lähtee patikkareittejä.

Sattuipa upea kirkas ja raikas sää näin vapaapäiväksi ja juuri sopiva keli patikointiin.

Ensin oli viileää, mutta ylämäkeen könytessä tuli tosi lämmin.

Vuorilla oli kaunista metsää ja ihanan vihreää.

Siellä kasvoi korkkipuita. Korkkipuun kaarna todellakin tuntuu korkilta ja niitä olikin kuorittu, ilmeisesti käytetty korkkien tekoon.

Sitä unohti hetken olevansa vain parin kymmenen kilsan päästä välimerestä. Korkeammalla oli ruskaa ja lehdet oli varisseet maahan.

Ilma oli hapekasta ja kaikkialla kuului vain linnun laulua.

Juotiin termarikahvit ja nautittiin mukavasta retkestä.

Kevät on jo täällä.