Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 30. kesäkuuta 2016

Ihana melomisretki merellä

Heräsimme kukonlaulun aikaan ja hurautimme tunnin matkan autolla Maron rannalle.

Tein varauksen melontaretkestä muutama päivä sitten. Olen haaveillut melomisesta ja etenkin tuosta Maron reitistä jo pitkään.

Olimme varanneet kello kymmeneltä lähtevän retken.

Siinä sitten heitettiin pelastusliivit ylle ja hypättiin kajakkeihin. Miekkonen ja minä olimme samassa kajakissa, hän takana ja meikäläinen edessä.

Mukana oli oppaan lisäksi kaksi isää teini-ikäisen poikansa kanssa. Toinen isä-poika pari oli Espanjasta ja toinen Hollannista.

Marossa on aivan uskomattoman kirkasta vettä. Se on kuin kristallia.

Minut lumosi se, että liuimme veden pintaa pitkin ja pystyin näkemään jopa kymmenen metrin syvyydessä olevan pohjan.

Pohjassa oli pääasiassa hiekkaa, mutta paikoin myös kiveä ja levää ja kai ehkä jonkinlaista korallia (?).

Näimme valtavasti kalaparvia. Osa kaloista oli käsivarteni paksuisia isoja kaloja. Niitä oli todella suuria parvia. Välillä tulivat pintaan näykkimään jotain ja painuivat takaisin syvyyksiin.

Lisäksi oli satojen pienten tummien kalojen parvia. Ja meduusoja. Pinkkejä aavemaisesti leijuvia meduusoja.

Kajaksissa on niin läsnä siinä luonnon kanssa. Liukuu vaan pintaa pitkin ja ihailee maisemia ja syvyyksiä.

Kuljimme rannikoa pitkin kohti Nerjaa. Mutkittelimme kivien välissä ja poikkesimme jopa luolassa.

Näimme rantoja ja lintuja ja jopa vesiputouksen, joka putosi alas kalliota mereen.

Me emme uskaltaneet ottaa kännyköitä tai isoa kameraa reissulle kastumispelon takia. Otimme vedenalaiskameran ja vanhan pokkarikamerani.

No pokkarikamera teki tenän heti alkuunsa, Sillä ei saanut yhden yhtä kuvaa, joten kaikki kuvamateriaali on otettu vedenalaiskameralla. Linssissä on jotain möhnää ja kuvan laatu on heikompi. Värit eivät erotu yhtä ihanina kuin ne luonnossa olivat. Vesi siis oli aivan uskomattoman turkoosia.

Reissu oli tosi ihana. Yläkroppa kipeytyi melomisesta, kun ei ole tottunut, mutta se oli niin kivaa, että vähät siitä.

Kahden tunnin seikkailu maksoi 20 euroa. Meillä kävi tuuri, sillä ryhmämme oli tosi pieni.

Seuraava ryhmä odotti rannalla, kun palasimme ja siinä oli yli 20 ihmistä. Me saimme melkein privaattikierroksen.

Melominen on ehdottomasti juttu, jota haluaisin jatkossakin harrastaa.




















tiistai 28. kesäkuuta 2016

Hautausmaata ja pelihallia

Meidän piti tänään mennä miekkosen syntymäpäivän kunniaksi ajelemaan mikroautoilla, mutta tänään on satanut ja ukostanut, joten suunnitelmat muuttui.

Mentiin aamupäivästä Malagaan katsomaan erääseen prätkäliikkeeseen pyöriä.

Kun olimme lähdössä huomasimme parkkipaikan vieressä hautausmaan, joka ilmeisestikin kyltin mukaan oli jonkun sortin turistikohdekin.

Livahdimme katsomaan siis hautausmaata.

Paikalla ei ollut lainkaan muita ihmisiä. Hautausmaa koostui isoista kivisistä mausoleumeista.

Ilmeisesti varakkaat suvut ovat rakennuttaneet suuria mausoleumeja sukunsa jäsenien viimeisiksi lepopaikoiksi.

Osa maisoleumeista oli suurempia kuin meidän talomme! Massiivisia.

Osa oli hyvin ränsistyneitä ja aavemaisia.

Kissa vietti aikaansa kiven päällä loikoillen. Eläimille rauhallinen paikka viettää aikaa.

Suuntasimme seuraavaksi Plaza Mayorin ostarille syömään lounasta ja koska emme päässeet ajelemaan mikroautoilla päätimme mennä sen jälkeen pelihalliin pelaamaan.

Kyllähän keski-ikäisenkin pitää pelihalliin päästä leikkimään aina välillä!

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Loma jatkuu

Onpas ollut kuuma hiostava päivä tänään. Pilviverhoa ja kuumuutta.

Huomiseksi on luvattu ukkosta. Saas nähdä tuleeko.

Kävin shoppailemassa tänään Decathlonissa.

Hankin vähän urheilutarvikkeita.

Se on kyllä sellainen aarreaitta, josta löytyy lajiin kuin lajiin varusteita.

Olen vissiin pimahtanut tai tullut vanhaksi, kun haluaisin lähteä erämaahan telttailemaan ja vaeltamaan.

Olisi kiva joskus mennä. Rinkka selkään ja luonnonhelmaan.

On tullut lueskeltua lomalla ja just sain päätökseen Sara Marquisen kirjan Wild by nature. Kirja kertoo hänen kolmen vuoden vaelluksestaan halki Mongolian, Kiinan, Thaimaan, Laosin ja Austraalian.

Hän vaelsi yksin koko tuon ajan rinkka selässään ja yöpyi teltassaan.

Hän kirjoitti seikkailustaan niin elävästi, että aloin itsekin kaivata vaellukselle.

Käytiin nyt illalla rannalla ja pääsin uiskentelemaan aaltoihin.

Vitsi, että Välimeri on lämmin verrattuna Atlanttiin.

Telkussa pyörii  Italia-Espanja futismatsi. Pidetään peukkuja Espanjalle!

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Koira mukana matkassa Euroopassa

Ei voi muuta kuin tykätä siitä miten helppoa ja vaivatonta on nykyään matkustaa koiran kanssa Euroopassa.

Vapaa liikkuminen on tehnyt mahdolliseksi koiran kanssa seikkailun rajojen yli miten tykkää.

Tietysti koiralla on oltava passi ja rokotukset kunnossa ja niistä rokotuksista leimat passissa. Sekä mikrosiru.

Jotkut maat kuten Suomi ja Norja (ei EU maa) vaatii vielä ekinokokkoosilääkityksestä merkinnän passiin.

Meillä on Jami ollut matkassa mukana Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Belgiassa, Monacossa, Luxemburgissa, Ranskassa, Italiassa, Portugalissa. Alkujaan Jami on muuttanut Virosta Suomeen luoksemme ja sieltä tänne Espanjaan.

Ihmiset pitää meitä varmaan vähän hulluina, kun matkustamme melkein 60-kiloisen aavistuksen epäsosiaalisen karvapallon kanssa, mutta ei se ole hankalaa.

Täytyy vaan etukäteen etsiä majoitus eli hotellit tai vuokrakämppä, joka hyväksyy eläinvieraat.

Me olemme usein suosineet vuokrakämppiä eli pieniä taloja, joissa on helppo asua lomalla isonkin koiran kanssa.

Booking.comissa voi etsiä hotelleja tai asuntoja. Hakukriteereihin voi laittaa pet friendly jolloin se tarjoaa vain eläinystävällisiä majoituksia.

Valitsemme majoituksen usein myös kaupungin ulkopuolelta, jossa on hyvää maastoa lenkittää koiraa.

Nyt kun Britannian brexit äänestyksen myötä on puhuttu paljon Euroopan Unionista ja siitä kuka haluaa erota siitä ja kuka ei, niin henkilökohtaisesti voin sanoa, että meidän elämämme on parempaa EU:n myötä.

Vapaa liikkuvuus, työskentely toisessa maassa, koiran kanssa matkustaminen, yhteinen valuutta. Pelkkää plussaa.

En sano etteikö ongelmiakin olisi, mutta kun itse matkustaa koiran kanssa usein ja on valinnut asua ja työskennellä  muualla, olen Euroopan Unionin ehdoton kannattaja.

Jamikin tykkää!!!


lauantai 25. kesäkuuta 2016

Kotona taas

Lähdettiin aamulla ajelemaan kohti kotia ja perille päästiin viiden aikaan.

Aika rankkoja tuollaiset 650 kilsan ajelut on.

Portugalissa oli mukavan raikasta, mutta Andaluciaan päästyämme auton lämpötilamittari näytti sitten 37 astetta.

Onneksi se oli lähinnä Sevillan seudulla sisämaassa. Täällä rannikolla on vaan 30 astetta.

Tien vierustat moottoritiellä on tähän aikaan vuodesta upeana kukkapensaista.

Mikäli oikein muistan nuo upeat kukkapensaat ovat kansankielellä "miehen tappajia".

Tarina kertoo, että ennen vanhaan, kun Espanjalainen vaimo halusi päästä eroon petollisesta kurjasta miehestään, hän laittoi miehelle ruokaa, jossa oli mukana tuon kukkapensaan lehtiä.

Lehti muistuttaa laakerinlehteä ulkoisesti, mutta on tappavan myrkyllinen.

En tiedä onko tarina totta vai pelkkää legendaa.

Kyllä Portugalissa oli vihreää verrattuna tänne Andaluciaan.. Kuuma kesä polttaa kaiken kuivaksi.

Hyvää Juhannuksen jatkoa!

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Päivä Evoran kaupungissa

Tänään ajettiin 130 kilometriä Evoran kaupunkiin.


Evora on ikivanha kaupunki sisämaassa. Siellä ovat olleet jo muinaiset Roomalaisetkin.
Roomalaisten jäljiltä kaupungissa on mm. Jumalatar Dianan temppelin rauniot.


Tutustuimme ikivanhaan katedraaliin ja sen yhteydessä olevaan museoon ja kävimme myös luukappelissa.


Tämä luukappeli oli kolmas jossa olemme vierailleet. Ensimmäinen oli Tsekeissä Kutna Horan kaupungissa, toinen Farossa etelä-Portugalissa ja tämä oli siis kolmas.


Söimme lounasta kaupungissa ja oli kohtuullisen edullista. Minun ruokani oli 7 euroa ja miekkosen 6 euroa. Ja syötiin ahventa sekä pihviä.


Päivä oli kohtuu kuuma. 


Matkalla näkyi paljon lehmiä, hevosia ja viinitiloja. Yhtään ei kyllä olen tullut maistettua paikallista viiniä.




























Nyt alkuillasta kävimme koiran kanssa patikoimassa tässä lähistöllä. Täällä on jostain syystä löytynyt paljon dinosaurusten jälkiä ja jäänteitä.


Meidän piti mennä katsomaan dinosauruksen jälkiä, mutta emme kyllä erottaneet niitä seinämästä.
Sen sijaan maisemat olivat taas erittäin upeat.


Huomenna voi lähteä hyvillä mielin kotia kohti. On ollut hyvä reissu!

Kuvat voivat olla hieman sekaisin.