lauantai 30. heinäkuuta 2016

Rantaelämää ja käärmejahtia

Vietettiin tänään taas lauantaita rannalla. Rankan työviikon jälkeen tekee mieli pötköttää rannalla rentona kirjan kanssa ja dippailla itseään suloisen raikkaaseen mereen.

Rannalla oli muutama muukin.. Tänä viikonloppuna se alkaa. Lomakausi.

Uutisissa sanottiin, että 4 miljoonaa lentomatkustajaa saapuu ja tuhansia tuhansia autoja on lisää tien päällä.

Andalucialla on edessään taas uudet turismiennätykset. Tänne tulee järkyttävät määrät väkeä.

Hyvähän se on. Turismi työllistää ja tuo rahaa. Eikä elokuu onneksi kestä ikuisesti.

Rannalta poikettiin rantabaariin syömään ja herkullista oli.

Meillä oli muutama päivä sitten käärme pihalla. Tai oikeastaan se luikerteli uima-altaan pumppuhuoneeseen.

Huone oli täynnä varastokamaa, joten ei muuta kuin kumisaapasta jalkaan ja heittämään tavaraa ulos jotta luikertelija löytyy.

Jännitystä lisäsi se, että se oli kyy.

Löytyihän luikero lopulta. Ei ollut mukavaa olla pienessä kopissa, jonka lattialla kiitää myrkkykäärme.

Miekkonen sai sen hännästä kiinni, mutta käärme pääsi luikahtamaan lattiassa olevasta aukosta pakoon.

Hyvä niin. Meidän ei tarvinnut ryhtyä toimenpiteisiin. En olisi halunnut listiä käärmettä, mutta minne sen olisi laittanut?

Käärme siis pakeni onkaloon ja sieltä jonnekkin maastoon.

Toivottavasti ei tule takaisin. Myrkkykäärme pihalla ei ole mukavaa, kun elää karvakuonon kanssa joka tutkii pöheikköjä kuonollaan.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Bioparc Fuengirola

Käytiin tänään Fuengirolan Bioparcissa. Saatiin alekuponki, jolla pääsi kaksi yhden hinnalla sisään.

Ruuhkia välttääksemme menimme heti aamusta.

Minulla on vähän ristiriitaisia tunteita eläintarhoihin. Toisaalta on mukavaa katsoa eläimiä, mutta samalla miettii miten paljon onnellisempia eläimet olisivat luonnossa.

Bioparcissa on yritetty onneksi luoda mahdollisimman luonnolliset olosuhteet eläimille.

Fuengirolan Bioparc on auki joka päivä ja aikuiset maksaa 19,90 per naama. Eli ei ole ihan ilmaista.

Tarhassa on kissoja, apinoita, hippo, lintuja ja krokotiileja pääasiassa. Aina hämmästyttää miten ihmisen kaltaisia apinat ovat.

Niillä on älykäs katse ja niiden eleet muistuttavat meitä. Apinat ovat niin sympaattisia otuksia. Ehkä ne ovat myös niin älykkäitä, että ne oikeasti ymmärtävät olevansa vankeja.

Toisaalta moni niistä on syntynyt tarhassa  eivätkä he tiedä mitä muunlainen elämä vapaudessa olisi.

Bioparc on ihan Fuengirolan keskustan tuntumassa, joten sinne on helppo löytää. Lapset tykkää taatusti jos heidät sinne vie päivää viettämään. Tarha ei ole kovin suuri ja siellä on varjoisia väyliä kulkea hellepäivänäkin.


torstai 21. heinäkuuta 2016

Hellettä piisaa

Meitä "hellii" taas kunnon helteet. 35 astetta tänään ja huomiseksi luvattu 37 astetta.

Terral (sisämaasta saapuva kuuma tuuli) on taas ilonamme.

Kuivaa on, vaikka tiistaina satoi pikkuisen vettä. Ihan ukkonenkin saapui paukkumaan ja vei mm. työpaikaltamme sähköt.

Eilen työmatka kesti tunnin autolla, sillä moottoritiellä paloi auto ja oli kolareita. Koko moottoritie oli seis ja autot seisoivat kilometrien jonossa.

Me päätimme oikaista rantatien kautta, mutta niin päätti tuhannet muutkin. Siellä madeltiin tunti. Kuumassa autossa.

Täällä on valtavasti turisteja tänäkin vuonna. Ehkä siksi, että Espanjassa ei ole vallankaappauksia tai levottomuuksia. Eikä terroristi-iskuja (vielä..).

Elokuussa ei voi tehdä mitään, sillä mitkään tiet ei vedä, ei ole parkkipaikkoja, kaikkialle on jono ja ruuhkaa. Elokuussa oma allas on paras pakopaikka ruuhkista pois.

Hassua aatella, että kesä on jo näin pitkällä. Onneksi täällä on kesää vielä jäljellä. Aika on mennyt hirmusta kyytiä.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Pulahdus turkoosiin järveen

Meri oli liian aaltoileva tänäänkin, joten piipahdettiin järvelle uimaan.

Vesi oli järvellä hyvin alhaalla. Vedet on vähissä ja sade olisi tarpeen.

Ihmisiä tuli järvelle sankoin joukoin. Onhan se ihana paikka viettää sunnuntaita.

Vesi oli mukavan lämmintä uimiseen.

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Puistoilua

Meidän piti mennä rannalle löhöämään uimaan aamulla, mutta meri myllersi niin kovasti, että päätettiin jättää väliin.

Mentiin Torreen käyskentelemään puistoon.

Oltiin pakattu kahvit mukaan rannalle termariin, joten pidettiin pieni kahvipicnic puistossa.

Loppupäivä menikin sitten kotona uidessa ja grillaillessa.

Toivottavasti huomenna pääsisi rantsuun uimaan.


lauantai 9. heinäkuuta 2016

Hellepäivän laiskottelua

Aamupäivä loikoiltiin rantsussa. Vuokrattiin aurinkotuolit ja lepäiltiin oikein antaumuksella.

Lueskeltiin kirjoja, uitiin ja otettiin torkut.

Onkin tosi lämmin päivä. Merivesi tuntui taivaallisen raikkaalta.

Rannalla kulki sellainen setä, joka myy hedelmiä ja marjoja kupeissa. Pari euroa kuppi. Miekkonen osti herkullisia kirsikoita. Itse kun olen moniallerginen, niin jätin väliin.

Makoilun jälkeen lounastettiin terassilla sardiineita.

Eli siis hyvin rento meininki tänään!

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Työskentelminen Espanjassa

Minulta kysyttiin Espanjassa työskentelystä.

Olen ainoastaan työskennellyt Suomalaisella työnantajalla, samoin miekkonen, joten en tiedä miten se eroaa Espanjalaisella työskentelystä.

Me molemmat löysimme työpaikkamme mol.fi sivulta. Siellä ilmoitetaan myös Espanjassa olevista työpaikoista.

Suuri osa suomalaisista työpaikoista Aurinkorannikolla on Fuengirolassa.

Fuengirolassa on suomalaisia kauppoja, joogastudio, kampaamoita, ravintoloita, toimistoja, kauneushoitoloita, hammaslääkäreitä, puhelinmyyntifirmoja ja vaikka mitä.

Itse en ryhtyisi puhelinmyyjäksi. Ei vaan ole meikäläisen heiniä.

Meillä kävi onni, kun saimme töitä suomalaisesta firmasta ja se ei ole puhelinmyyntiä. Työtä tehdään suomeksi normaali kahdeksan tuntia puolen tunnin ruokatauolla. Kerran viikossa on tunnin työajanlyhennys.

Fuengirolassa toimii muun muassa myös Staffpoint ja Barona, joille kannattaa laittaa työhakemusta jos mielii töihin Fuengirolaan. Heillä on työilmoituksia toisinaan myös suomalaisissa ilmaislehdissä joitä täällä julkaistaan.

Heidän nettisivuillaan on myös usein ilmoituksia ja samoin he ilmoittavat ilmeisesti myös mollin sivulla.

Minulle oli yllätys kuinka paljon nuoria on töissä Aurinkorannikolla.

Tämä ei ole pelkästään suomalaiseläkeläisten talvipaikka. Täällä asuu ympäri vuoden myös paljon nuoria 18-40 vuotiaita työläisiä.

Työskentelyä varten tarvitsee residensian, NIE-numeron, tilin, ilmottaumisen sosiaalijärjestelmään. Sosiaalijärjestelmään ilmottautumisen kautta saa sitten paikallisen KELA-kortin ja pääsee hakemaan omalääkäriä. Omalääkäri on työläiselle tärkeä, sillä ainoastaan omalääkäriltä voi hakea sairaslomaa ainakin yleisesti.

Täällä on ihmisiä, jotka rahaa vastaan hoitavat näitä asioita puolestasi, jos aika ja espanjantaidot ei riitä. Se ei ole edes älyttömän kallista.

Palkat ovat Andaluciassa pieniä. Ei kannata laittaa mitään kolmen tonnin palkkatoiveita hakemuksiin. Sinut nauretaan pihalle.

Vertailuna voin sanoa, että paikallinen kaupan kassa tienaa alle tuhat euroa. Toki eläminen on edullisempaa.

Omalääkärin määräämät lääkkeet on tosi edullisia. Lääkärillä käynti terkkarissa on ilmaista.

Suomalaisen työnantajan leivissä olemisessa on se etu, että työajat ovat mukavammat. Ei tarvitse viettää siestaa ja illat on vapaat. Riippuu tietysti mitä tekee. Ravintoloissa joutuu taatusti olemaan illatkin töissä.

Parasta täällä työskentelyssä on se, että kun pääsee töistä voi halutessaan mennä rannalle tai palmun alle köllöttelemään. Vapaa-aikana on kuin olisi lomalla aina.

Ja harrastusmahdollisuudet on rajattomat. Lähes aina on mahdollisuus harrastaa ulkona mitä lystää.

Kannattaa väijyä työpaikkoja ja jos innostaa niin hypätä ja kokeilla. Aina sitä Suomeen voi palata jos ei huvitakkaan.

Nykyaikana työhastattelut voidaan hoitaa Skypellä Suomesta käsin jos tarve vaatii. Joten kaikki on hyvin helppoa ja yksinkertaista.

lauantai 2. heinäkuuta 2016

Päivä Malagassa

Aamupäivästä porhallettiin Malagaan.

Parkattiin auto sataman parkkihalliin ja lähdettiin kävelemään.

Tutustuimme osaan Malagaa, jossa ei ole tullut käytyä aiemmin.

Päivä on ollut tolkuttoman kuuma, joten olin iloinen kun huomasin kadun jota varjosti puut ihanasti.

Löysimme Anglikaanisen hautausmaan. Eli ei katolisten hautausmaan.

Se oli kyltin mukaan 1800-luvulta. Kiinnostuneina menimme sisään ja siellä oli tosiaan pieni ja hieman hoitamaton vanha hautausmaa.

Haudat olivat pääasiassa brittien ja saksalaissyntyisten. Oli siellä yksi Suomalainenkin haudattuna. Kirjailija Aarne Viktor Haapakoski.

Opasteessa luki, että 1800-luvulla Malagan viranomaiset eivät antaneet haudata ei katolisia.

Ei katolisten ruumiit vietiin ilmeisesti rannalle ja jos oikein ymmärsin, niin aallot veivät ruumiit pois.

Eräs Englantilainen mies päätti että moinen toiminta saa riittää ja ilmeisesti vaati maata, jolle ei katoliset voitaisiin haudata.

Malagan viranomaiset luovuttivat hyödyttömän maapalan hautausmaata varten ja näin syntyi tämä hautausmaa.

Vanhoilla hautausmailla on kiinnostavaa se, että kivissä lukee hieman tarinaa siitä kuka haudassa lepää.

Esimerkiksi erään brittirouvan kivessä luki, että miehiä on ollut paljon, mutta ei sitä yhtä oikeaa. Hauskan persoonallista. Ehkä hieman surullistakin, että aviomiehiä oli paljon, mutta yksikään ei ollut "se oikea".

Hautausmaalla lepäsi saksalaisia merisotilaita, joiden laiva upposi. Myös eräs amerikkalainen sotamies New Orleansista oli sinne haudattuna. Hän menehtyi laivalla Malagan lähellä 1918.

Nykyaikana myös unohtaa sen miten pieneksi lapsikuolleisuus on jäänyt.

Hautausmaalla oli useita hautoja joissa pariskunnan kolme tai useampia lapsia oli kuollut peräkkäisinä vuosina.

Ennen vanhaan lapsia kuoli paljon.

Vaelsimme pitkin meren rantaa takaisin satamaa kohti.

Satamassa pysähdyimme terassille juomaan limpparia ja nautiskelimme varjosta.

Iltapäivästä käytiin vielä omassa satamassa syömässä ihanaa paellaa.

Ollut hyvä päivä!