sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Hyväntekeväisyyskävely koirien kanssa

Hauskaa Vappua!

Me lähdettiin aamusta koiratarhalle koiria lenkittämään, koska eilen lauantaina satoi kuin Esterin hanurista.

Koiratarhalla olikin tietämättämme tänään hyväntekeväisyyskävely. Eli jokainen osallistuja maksaa 5 euroa ja ottaa koiran tarhalta kävelylle ja koko jengi kävelee kimpassa buddhalaistemppelille eli Stupalle.

Täällä Benalmadenassa on suuri buddhalaistemppeli hienolla näköalapaikalla.

Minulle annettiin Dan ja Pekka sai Lanan. Kaksi tarhan pahinta hihnassa kiskojaa.

Jessus sentään, että nämä kaksi vetävät kädet irti.

Etenkin Lana. Nuori naaras jota ei kukaan ole opettanut kulkemaan hihnassa. Hän on maaninen Adhd koira, jonka pitäisi saada juosta 10 kilsaa päivässä, että kaikki se maaninen energia kuluisi edes vähän.

Meitä oli 30-40 vapaaehtoista osallistujaa ja jokaisella oli koira hihnassa.

Monta koiraa ja vain muutama rähinä, kun pari urosta kohtasi. Hyvin tulivat toimeen.

Stupan lähellä puistossa oli sadeveden täyttämä allas. Voitte kuvitella, että koirien mielestä se oli parasta ikinä!

Sinne meni karvaturrit lätsyttämään. Oli aika monta mutaista, mutta iloista koiraa!

Koirat on maailman parhaita. Oikeasti! Jos maapallolla on enkeleitä, niin koirat ovat niitä.

Lenkille pääsi vanhat kaikki vanhat tutut Sasha, Barry, Soraya, Max.. Oli ihana nähdä miten onnellisia kaikki olivat. Max vanhana herrasmiehenä kulki rauhallisesti. Sasha oli innosta pinkeänä. Barry urosteli muille uroksille, Soraya oli nopea kuin elohopea.

Käveltiin noin viiden kilsan lenkki. Kaikki osallistujat oli tosi mukavia vaikka yhteistä kieltä ei kaikilla ollut. Hymy on kansainvälinen kieli ja sillä pärjää jo pitkälle.

Lenkin jälkeen meidän piti miekkosen kanssa mennä Puerto Marinaan mereneläväfestareille syömään, mutta se tyssäsi siihen mihin aina täällä. Tiet oli tukossa autoja, ei parkkipaikkoja ja liikaa ihmisiä.

Joten hurautettiin sittenkin Sunset Beach hotellin takana olevaan Angukseen syömään. Argentiinalainen liha toimii aina!

Ja jessus oli täydellisen hyvät pihvit!

Hyvää ruokaa ja koiria. Hyvä päivä!

torstai 27. huhtikuuta 2017

Sateita odotellessa, kukkasia ihaillessa

Tänään aamulla ei pitänyt sataa ja satoi silti minuutin.

Iltapäivällä piti sataa. Ei satanut.

Nyt tuli varoitus rankkasateista jotka alkavat keskiyöllä ja jatkuu lauantaille. Saa nähdä toteutuuko.

Iltapäiväkävelyllä bongailin taas kukkasia. Kyllä on meidän mehiläiset onnellisia, kun on niin hyvät pöperöt.

Mietin, että miten makoisaa hunajaa mahtaa tulla herkullisen pinkin kukan medestä?

Meikäläisellä alkaa nyt neljän päivän vappuvapaa, joka kuluu ainakin huomenna neljän seinän sisällä mikäli sääennustusta on uskominen.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Dyynilenkillä

Luvattua sadetta ei tullutkaan, joten lähdettiin lenkille meren äärelle.

Artolan dyynit tarjoaa mukavat maisemat lenkille. Nautiskeltiin auringosta ja katseltiin meressä riehuvia surffareita.

Mä niin odotan sitä, että kohta pääsee mereen pulikoimaan ja snorklaamaan.

Me pidetään kolmen viikon kesäloma vasta elokuun lopusta syyskuulle, mutta eiköhän aika pitkälti kesäviikonloput jo ennen lomaa mene rannalla oleskellen.

Kesälomaa vietetään tällä kertaa niin, että mennään viikoksi Cadizin rannikolle ja loput pariviikkoa ollaan kotosalla.

Mikäs kotona lomaillessa, kun on hienoa biitsiä ihan omasta takaa ja kelit hellii.

Suomessa en koskaan halunnut viettää lomaa kotona tai Suomessa, mutta täällä viihtyy hyvin lähtemättä edes kauas.

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Koiran elämä Espanjassa ei ole helppoa

Ei tarvitse varmaan miettiä mitä teimme jälleen tänään.

Kävimme lauantaiseen tapaamme koiratarhalla.

Otimme tutun kolmikon mukaan lenkille. Sasha, Barry ja Soraya olivat jälleen intoa pullollaan päästessään kävelemään.

Soraya on varsinainen Houdini. Hän tulee aina salaa reiän kautta Sashan ja Barryn aitaukseen ja tällä kertaa hän pienenä ja nokkelana ujutti itsensä myös portin reiästä ulos.

Sen lisäksi hän pääsi kaksi kertaa lenkillä irti kaulapannastaan, koska hän osaa tehdä käännöksen ja vetää itsensä pannasta pois..

Kun tulimme takaisin tarhalle pidimme hellintähetken. Sasha painautui kiinni minuun ja hellin häntä. Barrykin halusi osansa ja heittäytyi selälleen ja tarjosi mahaansa rapsutettavaksi. 

Tarhalla pääsi koiravauvat aitauksestaan juoksemaan. Voi miten pienet koiravauvat nauttivatkaan leikkimisestä.

Tarhan pitäjä rouva toi minulle syliin valkoisen koiravauvan, joka oli lähdössä lääkäriin.

Reppana oli ihan voimaton ja sairas. Hänen sisaruksensa meuhasi pitkin pihaa, mutta tämä poloinen vaan kyhjötti sylissäni.

Toivotaan parasta, että pikkuinen paranee.

Tarhalle tulee paljon pentuja. Ihmiset hylkää koiria pitkin poikin ja osa hylätyistä on pentuja ja osa raskaana olevia naaraita, jotka sitten synnyttävät pennut jonnekkin pusikkoon.

Koiran elämä ei Espanjassa ole helppoa. Jostain syystä kaikki espanjalaiset eivät ymmärrä koiran olevan elävä olento ja joka tarvitsee myös liikuntaa.

Esimerkkinä meidän naapurustossa ollaan melkein ainoat jotka kävelyttää koiraansa.

Kaikki muut pitää koiraa pihalla eikä sitä ikinä viedä kävelylle. Ja heillä on hyvin pienet pihat.

Naapurit pesee joka päivä letkulla pihaansa ja terassejaan koiran jätöksistä. Eikö olisi vaan pirusti helpompaa viedä koira lenkille?

Koirat turhautuneina haukkuu pihoillaan koska eivät pääse koskaan pois sieltä. Eivät pääse purkamaan energiaansa lenkille. Eivät haistelemaan uusia hajuja.

Ja metsästyskoiria hylätään metsiin ja sidotaan puuhun ja jätetään kuolemaan kun metsästyskausi loppuu.

Ei voi käsittää.

Mutta sitten on olemassa myös hienoja ihmisiä, jotka omistavat elämänsä niiden hylättyjen koirien auttamiselle.

Tarhalla törmää aina vapaaehtoisiin, jotka ovat aina auttamassa tarhanpitäjää koirien hoidossa. Hienoja ihmisiä!